Valmennuslinja käytäntöön – näin yhteinen suunta näkyy arjessa

Valmennuslinjan rakentaminen on vasta ensimmäinen vaihe. Sen varsinainen arvo syntyy siitä, miten yhteiset periaatteet näkyvät valmentajien työssä, harjoitusten suunnittelussa ja pelaajien arjessa.

Seuralla voi olla hyvin laadittu valmennuslinja, mutta jos valmentajat eivät tunne sitä tai eivät osaa soveltaa sitä omassa joukkueessaan, vaikutus jää pieneksi. Siksi valmennuslinjan käyttöönotto vaatii muutakin kuin dokumentin jakamisen valmentajille.

Jos valmennuslinjan sisältö ei ole vielä tuttu, aloita artikkelista toimiva valmennuslinja – mitä siihen kuuluu.

Valmennuslinjan käyttöönotto alkaa yhteisestä ymmärryksestä

Valmentajan on vaikea toteuttaa yhteistä linjaa, jos hän ei ymmärrä, miksi tietyt periaatteet on valittu.

Siksi valmennuslinjan jalkauttaminen kannattaa aloittaa yhteisellä keskustelulla. Valmentajien pitäisi tietää ainakin:

• mitä seura haluaa pelaajilleen opettaa
• mitä eri ikävaiheissa painotetaan
• millaisia valmennusperiaatteita seurassa halutaan noudattaa
• miten pelaajan kehitys jatkuu ikäluokasta toiseen
• miten valmentaja voi soveltaa yhteisiä periaatteita oman ryhmänsä tarpeisiin

Tavoitteena ei ole se, että jokainen valmentaja käyttää samoja harjoitteita. Tavoitteena on, että joukkueiden toiminnassa näkyy sama suunta.

Kun periaatteiden taustalla oleva ajatus ymmärretään, niitä on helpompi soveltaa erilaisiin tilanteisiin.

Valmentajakoulutus muuttaa periaatteet käytännön toiminnaksi

Yhteinen valmennuslinja tarvitsee tuekseen valmentajien osaamista.

Esimerkiksi päätös siitä, että seurassa halutaan kehittää pelaajien havainnointia ja päätöksentekoa, ei vielä kerro valmentajalle, miten asia näkyy harjoituksessa. Periaate pitää pystyä muuttamaan harjoittelun sisällöksi, ohjaamiseksi ja palautteeksi.

Tässä valmentajakoulutus on tärkeässä roolissa.

Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi:

• miten valmennuslinjan tavoitteet näkyvät harjoitusten suunnittelussa
• millaisia harjoitteita eri ikävaiheissa voidaan käyttää
• miten pelaajia ohjataan ja millaista palautetta annetaan
• miten harjoittelua voidaan mukauttaa pelaajien tasoon
• miten yhteinen valmennuskieli näkyy eri joukkueissa

Koulutuksen tarkoituksena ei ole vain kertoa valmentajille, mitä heidän pitäisi tehdä. Sen pitäisi auttaa heitä ymmärtämään, miten valmennuslinjaa sovelletaan omassa ympäristössä.

Valmennuslinjan pitää näkyä harjoitusten suunnittelussa

Valmennuslinja muuttuu konkreettiseksi silloin, kun sen periaatteet vaikuttavat siihen, mitä harjoituksissa tehdään.

Jos tietyn ikävaiheen tavoitteena on esimerkiksi kehittää pallonhallintaa, päätöksentekoa tai tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia, tämän pitäisi näkyä myös harjoittelun sisällössä.

Valmentajan pitäisi pystyä kysymään harjoitusta suunnitellessaan:

• mitä tällä harjoituksella halutaan kehittää
• miten harjoitus liittyy seuran valmennuslinjaan
• sopiiko harjoitus tämän ikäisille ja tämän tasoisille pelaajille
• miten samaa tavoitetta jatketaan seuraavissa harjoituksissa
• mistä tiedetään, että pelaajat ovat kehittyneet

Näin yksittäiset harjoitukset muodostavat pidemmän kehityskokonaisuuden eivätkä jää irrallisiksi tapahtumiksi.

Kentällä nähdään, toteutuuko yhteinen linja

Valmennuslinjan toteutumista ei voida arvioida pelkästään suunnitelmien tai harjoitusohjelmien perusteella.

Sen pitäisi näkyä myös itse valmennustilanteessa.

Harjoitusten havainnoinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi:

• näkyvätkö sovitut painopisteet harjoituksessa
• vastaavatko harjoitteet harjoituksen tavoitetta
• miten valmentaja ohjaa pelaajia
• millaista palautetta pelaajat saavat
• kuinka paljon pelaajat pääsevät itse havainnoimaan ja tekemään ratkaisuja
• miten harjoitus sopii kyseisen ryhmän kehitysvaiheeseen

Havainnoinnin tarkoituksena ei ole etsiä virheitä vaan antaa valmentajalle palautetta siitä, miten hyvin yhteinen valmennuslinja näkyy hänen työssään.

Kenttäpalaute tekee valmennuksen kehittämisestä konkreettista. Samalla valmennusjohto saa paremman käsityksen siitä, missä asioissa valmentajat tarvitsevat lisää tukea.

Valmennusjohto tarvitsee jatkuvan kuvan arjen toiminnasta

Valmennuslinjan jalkauttamista ei kannata nähdä kertaluonteisena projektina.

Valmentajia vaihtuu, pelaajaryhmät muuttuvat ja myös seuran tavoitteet voivat tarkentua. Siksi valmennusjohdon pitäisi seurata jatkuvasti, miten yhteiset toimintatavat näkyvät seuran arjessa.

Hyödyllisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• missä asioissa valmennuslinja toimii jo hyvin
• missä joukkueiden välillä on vielä suuria eroja
• tarvitsevatko valmentajat lisää koulutusta tai materiaaleja
• ovatko nykyiset ohjeet riittävän selkeitä
• näkyykö pelaajapolku käytännössä ikäluokkien välisessä yhteistyössä
• mitä pitäisi seuraavaksi kehittää

Kuukausittainen tai muuten säännöllinen sparraus auttaa pitämään kehittämisen liikkeessä ilman, että valmennuslinjasta tulee irrallinen hanke. Jos ikäluokkien välistä jatkumoa halutaan tarkastella tarkemmin, pelaajapolku täydentää tätä kokonaisuutta.

Uudet valmentajat pitää perehdyttää yhteiseen toimintatapaan

Yksi valmennuslinjan tärkeimmistä tehtävistä on vähentää riippuvuutta yksittäisistä valmentajista.

Kun uusi valmentaja tulee seuraan, hänen pitäisi päästä nopeasti kiinni siihen, miten seurassa toimitaan.

Perehdytyksessä voidaan käydä läpi:

• seuran valmennukselliset tavoitteet
• ikävaiheen tärkeimmät painopisteet
• harjoittelun suunnittelun periaatteet
• yhteiset toimintatavat ja valmennuskieli
• pelaajapolku ja yhteistyö muiden ikäluokkien kanssa
• mistä valmentaja saa tukea ja palautetta

Pelkkä dokumentin lähettäminen ei yleensä riitä. Keskustelu, käytännön esimerkit ja mahdollisuus kysyä auttavat valmentajaa ymmärtämään, mitä yhteiset periaatteet tarkoittavat hänen omassa työssään.

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun valmentajia vaihtuu paljon tai seura kasvaa nopeasti. Näitä tilanteita käsitellään myös artikkelissa milloin valmennuslinjaa tarvitaan.

Valmennuslinjaa pitää myös arvioida ja päivittää

Valmennuslinjan ei tarvitse pysyä muuttumattomana.

Jos jokin periaate ei toimi käytännössä tai valmentajat tulkitsevat sitä eri tavoin, linjaa kannattaa tarkentaa. Myös seuran toimintaympäristö, pelaajamäärät ja tavoitteet voivat muuttua.

Arvioinnissa kannattaa hyödyntää tietoa suoraan arjesta:

• valmentajien kokemuksia
• harjoitusten havainnointia
• valmennusjohdon havaintoja
• ikäluokkien välistä yhteistyötä
• pelaajien kehityksen seurantaa

Tarkoituksena ei ole muuttaa linjaa jatkuvasti, vaan varmistaa, että se palvelee seuran toimintaa ja antaa valmentajille todellista tukea.

Valmennuslinjan jalkauttaminen vaatii aikaa

Yhteinen toimintatapa ei synny yhdellä koulutusillalla.

Valmentajien pitää päästä kokeilemaan periaatteita käytännössä, saamaan palautetta ja keskustelemaan kokemuksistaan muiden valmentajien kanssa. Samalla valmennusjohdon pitää seurata, missä asioissa yhteinen suunta alkaa jo näkyä ja missä tarvitaan vielä työtä.

Siksi valmennuslinjan jalkauttamisessa kannattaa yhdistää useita keinoja:

• yhteiset tavoitteet
• valmentajakoulutukset
• käytännön työpajat
• harjoitusten havainnointi
• kenttäpalaute
• materiaalit ja työkalut
• valmennusjohdon sparraus
• säännöllinen seuranta

Näin valmennuslinjasta muodostuu vähitellen osa seuran normaalia toimintaa.

Valmennuslinja toimii vasta, kun se näkyy arjessa

Valmennuslinjan onnistumista ei lopulta ratkaise dokumentin pituus tai yksityiskohtaisuus.

Ratkaisevaa on se, näkyvätkö yhteiset periaatteet harjoittelussa, valmentajien päätöksissä ja pelaajien kehityksen tukemisessa.

Jos seura haluaa kehittää tätä työtä laajemmin, seurakehitystoiminnassa voidaan tarkastella valmennuslinjaa osana koko seuran toimintaa.

Jos tavoitteena on rajattu kokonaisuus, jossa yhteisiä periaatteita viedään käytäntöön koulutusten, seurapäivien, kenttäpalautteen ja valmennusjohdon sparrauksen avulla, tutustu seuran valmennuksen 6 kuukauden kehitysohjelmaan.